Muistan tarkalleen sen päivän noin 2vuotta sitten, kun sain postista kirjeen; ”Onneksi olkoon! Sinut on valittu opiskelemaan hiusalan ammattitutkintoa...”
Se tunne! Sellainen valo ja kirkkaus ja hyvä olo valtasi koko mielen.
Olin niin onnellinen. Askeleen lähempänä sitä ”unelmaa”, unelmaa tehdä sellaista työtä, josta saa hyvän mielen. Työtä, joka tekee asiakkaalle hyvän olon tunteen ja raikkaan ”uusi minä” fiiliksen.
Kaikki oli vielä ihan alussa. Koko matka oli vasta se lause siinä paperissa.
No nyt kaksi vuotta myöhemmin. Täytyy todeta että nopeesti on aika kyllä hujahtanut. Niin paljon olen saanut uusia kokemuksia, tavannut uusia mielenkiintoisia ihmisiä, alan ammattilaisia ja uusia työkavereita.
Viime kesä oli se kaikkein mielenkiintoisin. Olin koko kesän oppisopimuksella Hiustalo Nummelassa ja siellä sai kyllä tehdä asiakkaita aamusta iltaan.
Se alku kohtaaminen, kun asiakas istuu penkkiin ja on vähän sellainen hiljainen ja kyllästynyt siihen vähän jo kulahtaneeseen hiusväriin ja yli kasvaneeseen hiusmallin ja tyvikasvukin paistaa jo vähän liikaa. Sitten keskustelen asiakkaan kanssa mikä siinä eniten häiritsee ja millaisia toiveita hänellä on?Kuunteleminen. Se on kyllä se ammatin ehkä tärkein osuus. Kuuntelet mitä asiakas haluaa ja miten hän hiuksiaan kotona laittaa. Ei kukaan pysty laittamaan kotona hiuksiaan just niinkuin kampaaja pystyy, ellei se malli ole sellainen oman näköinen, tuttu ja turvallinen. Se, että mielummin toteuttaa sellaisen leikkuun mitä asiakas pystyy ylläpitämään ja laittamaan kotona itse hyvin, kuin tekee oman näkemyksen mukaan, että ”näin minä tekisin”. Ottaa asiakkaan pyörteet huomioon. Ettei ne hiukset sitten sojota minne sattuu, kun siinä olikin pyörre. Huomioi myös hiusten laadun. Onko ne ohuet, onko vähäistä, paksut, karkeat, selittää ettei kaikki toivekuvat välttämättä ole toteutettavissa juuri hänen hiuksille. Eikä kaikki toivekuvat vastaa todellisuutta. Ne on usein muokattuja väreillä ja valoilla ja niissä saattaa olla hiuslisäkkeitä ym. Pinterest. Se ihana ja niin petollinen sivusto josta löytää vaikka mitä ihanaa. Mutta onko sillä tekemistä todellisuuden kanssa?
Päätin silloin alussa, kun aloin tätä blogia pitämään töistäni, että olen tasan tarkkaan oma itseni enkä muokkaa hiuskuvia joita tänne laitan ja en pyri mihinkään täydellisyyteen. Haluan että tämä on helppolukuinen. Suuria kuvia jotka ovat tällä alalla pääroolissa kun tekemällä ja näyttämällä mitä osaa se oma ammattitaito tulee vain esiin. Ei tätä alaa lueta kirjoista, paitsi kemian osuudet ja tiettyjä teoria osuuksia,vaan tähän ammattiin kasvetaan ja tekemällä opitaan. Joka päivä oppii jotain uutta. Joka päivä kehittyy. Jokainen asiakas on erilainen ja jokaisella asiakkaalla on ne pyörteet ja erilaatuiset hiukset. Sillä että kuuntelee asiakasta on se tärkein rooli.
Mä niin nautin siitä hetkestä kun asiakas nousee penkistä ja sillä onkin hymy huulilla ja itsevarmuus paistaa kauas. ;) Mies asiakkaat yleensä komistuu hetkessä leikkauksen jälkeen ja naiset hehkuu ja pyörittää päätä kun peilailee joka kulmasta.
Se kun asiakkaalle tulee hyvä fiilis,siitä tulee myös itselle hyvä fiilis. Se on tän ammatin parhaita hetkiä. Hyvä olo ja hymy kun tarttuu. :) Minä teen jotain sellaista mistä tulee toiselle hyvä olo. Se on palkitsevaa.
Siinä muutama ensimmäisiä onnistumisleikkauksiani joista tuli tosi hyvä fiilis. :)
Väriasiakkaalle on tärkeää kertoa miten hiuksia ylläpidetään kotona. Että muistaa pestä sillä värisuojashampoolla ja hoitoaineella. Ja vaalennettuja hiuksia, että se keltaisuus pysyy kurissa niin ne violetteja väripigmenttejä sisältävät shampoot. Kylmät väripigmentit kun lähtevät hiuksesta ajan kanssa pois. Niin niitä lisää tuomalla saa hiukset pysymään hyvänä ja viileän vaaleana.
Hiuspohja ongelmien kanssa omat hoitavat shampoot ja rasvoittuvien hiusten hoitoaine ehkä liian hoitava. Voisi kokeilla miedompaa. Shampoo valitaan päänahan mukaan ja hoitoaine hiustenlaadun mukaan.
Kyllä tässä on aika paljon tullut opittua. Kultaisesta leikkauksesta siihen timantinmuotoon. Permanenteista feidaukseen.. ;)
Mahtavat kaksi vuotta nyt paketissa.
Mahtava fiilis. Odottava ja innostunut. Nyt Mä tein sen. Toteutin yhden haaveen elämässä.
Eikä se tarkoita että kun nyt olen valmistumassa niin nyt olen valmis. Ehei. Tämä matka on vasta alussa. Niinkuin mun kolleega sanoi; ”kuule nyt se koulu vasta alkaa.” ;)
Näinhän se on.
Minä ja meidän Nummelan tiimin porukkaa Hiustalosta matkalla Guy Tang showta katsomaan Helsingissä.
Nyt mulla on virallisesti lupa siis opiskella lisää. Sillä erotuksella, että en näe enää näitä mahtavia ihmisiä, jotka on tukeneet mua ja opettaneet mulle niin paljon täällä koulussa , Marjo, Anu ja Pia
mutta, näillä papereilla mitkä Mä saan, mulle maksetaan sitten vihdoin tästä työstä pieni korvaus.;)
Siitä, että Mä parannan ihmisten päiviä tekemällä niille;
Good Hair dayn. ;)
Matka koulun”penkillä”on päättymässä, mutta kaikki uuden ammatin kanssa on vasta alussa.
<3 <3 <3
